maanantai 3. heinäkuuta 2017

Muutoksen tuulet puhaltaa - The Wind of Changes

Niin siinä sitten kävi, että lähtö Pohnpeilta tulee huomattavasti nopeammin kuin kuvittelin. Ensi viikolla on muutto naapurisaarelle ja -osavaltioon, Kosraelle. Ja miten tässä näin pääsi käymään? Toukokuussa Guam-Mikronesian lähetyksen koulutusjohtaja vieraili Pohnpeilla ja siinä jutellessamme kysyi minulta, olenko koskaan ajatellut rehtorin tehtäviä. Onhan tuota tullut joskus pohdittua. Hän kertoi tarvitsevansa rehtorin Kosraen koululle ja kysyi, olisinko kiinnostunut. Lupasin miettiä asiaa yön yli. Mutta ei sitä tarvinnut miettiä niinkään pitkään, sillä hyvin pian mieleeni palasi muutaman kuukauden takainen kriisipalaverini Taivaan Iskän kanssa. Olin valmis silloin jättämään Pohnpein ja etsin jo puolitosissani uutta paikkaa. Lopulta kuitenkin päätin olla hakematta uusia hommia. Totesin, että olen tänne päätynyt Jumalan johdattamana ja jos Hänellä on minulle jokin muu suunnitelma, niin minun ei töitä muualta etsiä, vaan joku tulee ja pyytää minut muualle. Kun tämän muistin, vastaukseni oli selvä. Vastasin siis myöntävästi ja jäin odottamaan, miten prosessi etenee. Seurasi pitkä hiljaisuus. Olin jo vakuuttunut siitä, että tuo paikka ei ollut minua varten. Kunnes sitten pari viikkoa sitten lähetin sähköpostia koulutusjohtajalle muissa merkeissä ja lopuksi vielä kysäisin, että onko Kosraen tilanteesta mitään uutta tietoa. Hämmästyksekseni sain vastauksen, että prosessi on käynnissä ja pyynnön, että jäädytän toistaiseksi kaikki lomasuunnitelmani kesäkoulun jälkeen.

Viime viikon tiistaina istahdin töitten jälkeen syömään lounasta ja avasin läppärin. Sähköpostissa odotti viesti koulutusjohtajalta: Nyt voin virallisesti kutsua sinut rehtorin tehtävään Kosraelle lukuvuoden 17-18 alusta alkaen. Oli aika epätodellinen fiilis... Nälkä kaikkosi oitis, kun kummallinen kutkuttava tunne täytti sisukset. Miljoona asiaa täytti ajatukset välittömästi. Edessä on jälleen kerran hyppy täysin tuntemattomaan. Minua on odottamassa pieni koulu, vain noin 40 oppilasta luokka-asteilla K4 - 8. Alaisuudessani työskentelee viisi opiskelijalähettiä, joista jokaisella on yhdysluokka opetettavanaan. Mitään muuta henkilökuntaa koululla ei ole! Minä vastaan rehtorin tehtävien ohella koulun taloudenhoidosta, kaikista toimistotehtävistä ja campuksen kunnossapidosta... Glups!!! Mielenkiintoinen paketti on siis vastassa. Mutta entistä rakkaammaksi ja tärkeämmäksi tulee taas yksi lempijakeeni Raamatusta: I can do all things through Christ who gives me strength. Fil. 4:13 Vapaasti suomennettuna: Pystyn mihin vain Kristuksessa, joka antaa minulle voiman.

Kesäkoulun jälkeinen lomareissu vaihtuu siis muuttoon, tutustumiseen uuteen työhön ja matkaan Hawaijille rehtoritapaamiseen ja vastaanottamaan uudet opiskelijalähetit heidän orientaatiojaksolleen. Innolla odotan tulevia haasteita ja samalla haikeana hyvästelen Pohnpein oppilaani ja kaikki ystäväni/tuttuni täällä.

Muuton myötä joudun myös miettimään, mitä teen autolleni. Ensin ajattelin, että myyn sen pois tai jos en saa myytyä sitä näin nopeasti, pistän auton laivaan ja otan mukaan Kosraelle. Tänään mieleeni nousi kolmas ajatus... Meillä on täällä koululla töissä hyvin pienituloinen pariskunta, joilla on hyvin vanha ja jatkuvasti rikki oleva auto. Heidän lisäkseen autossa kulkevat päivittäin kouluun ja töihin heidän kaksi lastaan ja yksi lapsenlapsi. He asuvat Palikirissa ja aina kun heidän auto on rikki, he joutuvat tulemaan taksilla. Edestakainen taksimatka viideltä hengeltä maksaa 10 dollaria joka ikinen päivä, jos he onnistuvat saamaan edullisemman taksin. Kalliimmalla hintaa tulee tuplasti. Se on hurja summa täkäläisillä palkoilla, kun kuukausiansio voi jäädä jopa alle kahdensadan dollarin. Nytkin perheen auto on pajalla. Juttelin isän kanssa ja hän kertoi surullisena, että he joutuvat ottamaan lapsensa pois meidän koulusta ja laittamaan heidät kunnalliseen kouluun Palikirissa, jos auto on jatkuvasti rikki. Heillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa taksimatkoja niin monelle. Haluaisin niin kovasti auttaa tätä perhettä! Luonnollisestikaan heillä ei ole mahdollisuutta ostaa uutta autoa, ei edes edullista. Mieleeni nousi ajatus, että josko jostain löytyisi apujoukkoja rahoittamaan edes osan auton kustannuksista, niin voisin lahjoittaa autoni heille lähtiessäni. Jos tiedät jonkun, joka voisi haluta olla mukana ilahduttamassa tätä perhettä toimivan auton muodossa, laita minulle viestiä vaikka sähköpostiini merjax@gmail.com. Asialla on aika kiire, sillä lähden saarelta jo puolentoista viikon päästä perjantaina. Olisi todella hienoa voida auttaa ihmisiä, jotka oikeasti ovat avun tarpeessa!



Shortly in English. In one and half weeks I will leave Pohnpei and move to Kosrae, which is a neighbor island and another state of Micronesia. I will serve there as a principal in a small Sda school. New challenges are waiting for me over there... But "I can do all things through Christ who gives me strength." Phil. 4:13

I've been thinking about what to do with my car. First I thought I will sell it or if no one will buy it, I'll ship it to Kosrae. Today I talked to one of our local worker here. His family is poor. They have very old and broken car. The car has been broken many times during the year and it's in the shop again. When the car is broken the family (three adults and two children) need to take a taxi to get to work and school. If they succeed to get cheeper taxi it's 10 dollars return but if they had to take more expensive one, it's 20 dollars return. That is really expensive for them. Local salary can be as low as less than 200 dollars per month. I heard from the sad dad that they are considering to transfer their children to the local school next to their home because they can't afford taxis. I would love to help this family by leaving my car to them! If I just could find some people who would love to help me to do that by donating some money. If you know some one who could help that family to get a working car, please contact me asap (merjax@gmail.com). It would be so great to help people who really need help!





torstai 29. kesäkuuta 2017

Kotiseutukierros

Kesän kunniaksi piti vähän käydä "kylillä" ja ikuistaa tätä nykyistä kotiseutua kuviksi. 
I took some pics of my island.


Vanha protestanttinen kirkko
Old Protestant church


Katolinen kirkko
Catholic church

Vanha kellotorni
Old bell tower

Osa japanilaista muuria
Part of the Spanish Wall

Presidentin asunnolle vievään tien silta
The bridge of the road witch leads to the president's house.

Näkymä sillalta
View from the bridge

Reikä (yksi niistä monista) sillassa...
A hole (one of the many) in the bridge...

Auringonlasku Sokehs Ridgeltä
Sunset at the Sokehs Ridge

Sama auringonlasku vähän myöhemmin.
Same sunset little bit later.
Ja vielä vähän myöhemmin...
And even little bit later...



Aurinko laski vasemmalle, sade saapui oikealta.
Sunset on the left, the rain was coming from right.

Täysikuu möllötti pilvien välissä.
Full moon between the clouds.

Toinen auringonlasku kuvattuna lentokentälle vievältä pengertieltä.
Another sunset from Causeway.

Kuunnousu pengertiellä.
Moonrise from Causeway.

Ja hitusen korkeammalla...
And little bit higher...

Heh, vielä yksi auringonlasku...
Hah, one more sunset...

Yksi monista rannan laivoista.
One of many boats on the shore.

Siellä vuoret on taas pilvien peitossa.
Once again the mountains covered with clouds.

Pilvessä. Sokehs Ridgeltä ei näkynyt yhtään mitään. Lentokenttä, Sokehs Rock, laivat, saaret, kaikki oli kadonneet.
In the cloud. You couldn't see anything from the Sokehs Ridge. The airport, Sokehs Rock, ships, islands, everything were disappeared.

Polku Pein Ahi marine parkiin.
Trail to the Pein Ahi Marine park.

Kala-allas
Fish pond

Taas kerran toisella suunnalla melkoinen pilvimassa...
Again a lot of clouds on the other side...

ja ihanan kirkasta toisella suunnalla.
and so bright on the other side.

Paikallinen Nash = kokoontumismaja
Local Nash = meeting hut

Mangrovemetsää
Mangrove forest

Piikkikruunu meritähti. Ensimmäistä kertaa näin tällaisen ja olin aivan haltioissani!
Crown-of-thorns starfish. This was my first time ever seeing this and I was so excited!

Tässä hieman vertailukohtaa, minkä kokoisesta otuksesta on kyse.
Here you can see what size of animal it was.

Hyvä päivä - hyvä mieli.
Good day - good mood.




keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kouluvuoden lopetus

Kouluvuoden päättyminen tuo mukanaan monet juhlallisuudet ja pippalot. Kun kyseessä on yli 300 oppilaan koulu, missä on oppilaita 14 eri luokalla, ei voi kuvitellakaan, että olisi vain yksi kevätjuhla. Täällä valmistujaisjuhlia vietetään kolmella eri luokka-asteella: K5 (Suomen eskaria vastaava), 8. lk (peruskoulun päättävä luokka) ja 12. lk eli High Schoolin (Suomen lukiota vastaava) päättävä luokka. Ensimmäisenä "valmistui" eskarit, viikkoa ennen kuin koulu loppui muilla.


Eskarin päättäjäiset
K5 graduation

Pomp and Circumstancen tahdissa pienet marssivat parittain eteen.
Processional at the pace of Pomp and Circumstance.

Eskarilaiset esittivät vuoden aikana oppimiaan asioita (mm. kuukaudet, viikonpäivät, planeetat ja aakkoset äänteineen).
K5 presented what they have learned during the year (e.g months, days of the week, planets and alphabets with sounds).

Todistukset on saatu ja nyt alkaa juhlat!
They have their diplomas and now it't time to party!

Nelson Ray oli hukkua saamiinsa kukka- ja lahjaseppeleisiin. Kruunussa (ja osassa seppeleitä) on käytetty aitoja dollareita.
Nelson Ray with all his leis. The crown (and some of the leis) is made of real dollars.


Päivän piristys
Cheer up of the day

Mun kutosluokkalainen, joka halusi kokeilla mun silmälaseja. Tätä veijaria tulee ikävä, vaikka hän monet päänvaivat mulle ehtikin näiden kahden vuoden aikana aiheuttaa.
My sixth grader who wanted to try my glasses. I will miss him, although he drove me nuts so many times during these two years he was my student.

Vapaaehtoisten jäähyväispäivällinen
Farewell dinner for voluntary workers

Kouluvuoden alkaessa paikalliset adventtiseurakunnat järjestivät vapaaehtoisille tervetulopäivällisen ja nyt oli vuorossa se jäähyväisateria. Paikallisen tavan mukaan pöytä notkui mitä herkullisempia syötäviä nyyttäriperiaatteella. Tässä vaiheessa itsellä alkoi tulla jo pientä eroahdistusta... Tän vuoden opiskelijalähettiporukka on ollut upea ja heitä tulee ikävä!

Ruuat esiin ja syömään!
Let's uncover the food and eat!

Osa tämän vuoden oppilasläheteistä. Yksi oli ehtinyt jo ehtinyt kotimatkalle ja kaksi on näköjään muuten vaan onnistunut missaamaan kuvaushetken.
Most of this year student missionaries. One was already back home at that time and two other missed the photo.

Tunnustusten ilta
Award night

Vuoden uurastuksesta ja muista ansioista muistettiin monia oppilaita kunniakirjoin. Kunniakirjan saattoi saada esim. hyvästä koulumenestyksestä, oppimistulostensa parantamisesta, urheilullisuudesta, musikaalisuudesta, vähistä poissaoloista, hyvästä käytöksestä, reilusta kaveruudesta,  koulun edustamisesta ulkopuolisissa tapahtumissa tai hengellisestä johtajuudesta.

Hyvin koulussa menestyneitä ekaluokkalaisia.
First graders with high honor.

Isosisko ja -veli kunniamaininta myönnetään lukiolaisille, jotka vuoden aikana ovat pitäneet hyvää huolta alakoululaisista ja olleet heille hyviä roolimalleja.
Big Sister and Brother award was given to the high school students who have taken good care of elementary students and been good role models for them.
Viimeinen koulupäivä
Last day of school

Lukuvuoden viimeinen koulupäivä on aina yhtä juhlaa. Jokaisessa luokassa vietetään luokkajuhlat ylenpalttisine syöminkeineen. Minulla kun ei ole omaa luokkaa, pystyin kiertelemään eri luokissa ja poimimaan parhaat palat kaikkialta. 😄 Ja mikä parasta, oli aikaa ulkoiluttaa kameraa ja nauttia oppilaiden seurasta!

Kolmasluokkalaiset uusissa t-paidoissaan.
Third graders with their new t-shirts.

Ekaluokkalaisten nyyttäripöytä.
The potluck table of first graders.

Nam, pizza on hyvää!
Yammy, pizza is so delicious! 

Mä niin rakastan tätä kuvaa!!! Molemmat mallit on niin suloisia! 💕
I just love this photo!!! Both of the models are so cute! 
 💕

Jee, viimeinen koulupäivä!!!
Yippee, last day of school!!!

Sitten iski se karu todellisuus, osa oppilasläheteistä lähti kotimatkalle. Ja eikun lentokentälle heitä viemään.
Then it was time to say goodbye to some of the student missionaries. So, we all drove them to the airport.

Nickiä tulee erityisesti ikävä. Hän oli sukulaissielu, joka oli aivan yhtä kissarakas kuin minä. 🐱🐾
I will miss Nick, my soul mate, who was as cat lover as I am. 
🐱🐾

Oppilaat hyvästelemässä opettajaansa.
Some students saying goodbye to their teacher.

Eturivissä kotimatkalle lähtijät seppeloityinä, kuten maan tapoihin kuuluu.
In the first row are those who were leaving. Local way to say goodbye is to give a lei.
Lukion päättävien juhlajumalanpalvelus
Baccalaureate service

Kouluvuoden viimeisenä sapattina oli lukion päättävien juhlajumalanpalvelus.
On the last sabbath of school year there was a baccalaureate service for high school seniors.

Luokan päämäärä ja motto. Vapaasti suomennettuna: Kätkeä haaveemme sydämeemme ja antaa sydämemme Jumalan käsiin (päämäärä) ja Emme tiedä, mitä tulevaisuus pitää sisällään, mutta tiedämme kuka pitää tulevaisuutemme kädessään (motto).
The aim and the motto of the Seniors.
Kasiluokan päättäjäiset
Eight grade graduation

Salin koristeluun täällä satsataan hurjasti. Ilmapallot tuntuvat olevan kova sana...
Decorating the gym is a big thing here. Balloons are in...

Luokan tytöt hetkeä ennen h-hetkeä.
The girls just before the graduation.

Juhlallisuudet käynnissä.
Graduation ceremony.
Lukion päättäjäiset
High school graduation

Viimeisenä juhlittiin lukion päättävän luokan valmistujaisjuhlaa. Siinä ohessa yksi pieni söpöliini (kissanpentu) lähti uuteen kotiin.
Nala valmiina lähtemään uuteen kotiin Beaumarien luo. Kuvan otti neljävuotias Randy!
Nala (kitten) ready to go to the new home with Beaumarie. Photo was taken by four years old Randy!
Tällä kertaa sali näytti tältä.
This time the gym looked like this.


Onnelliset lukiosta valmistujat.
Happy students graduated from high school