keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Elämäni ukkosmyräkkä

Eilinen taisi olla helteiden loppu, kun yöllä nousi kunnon ukkonen. Sade alkoi jo puolenyön aikoihin ja jyrinät kahden aikaan. Sitä jyrinää ja salamointia jatkuikin sitten läpi yön, kunnes aamulla puoli seitsemän aikaan repesi kunnolla. Piti oikein avata kaihtimet ja ihailla luonnon näytöstä. Puolen tunnin ajan taivas välkkyi aivan yhtäjaksoisesti ja jyrinöissä ei ollut kahta sekuntia pidempää taukoa. Salamat eivät olleet niitä tavallisia salaman näköisiä, vaan koko taivas valaistui jokaisesta välähdyksestä. Tuuli riepoi ikkunani edessä kasvavia puita hurjalla tavalla. Tätä näytöstä jatkui siis puoli tuntia, jonka jälkeen yhtäjaksoinen salamointi ja jyrinä vähitellen hiipui ajoittaiseksi ja pahin tuulikin laantui. Ukonilma jatkui kuitenkin vielä pitkälle aamupäivään ja vasta yhdentoista aikoihin jyrinä ja salamointi loppui. Tällaisen ukonilman kokeminen oli huikea kokemus (etenkin, kun sitä sai seurata turvallisesti sisätiloista)!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti